Musta tuli yrittäjä

18. elokuuta 2017

yritysHennamaista Ei vitsi voin vihdoinkin kiljua sen ulos: musta tuli yrittäjä!

Monen kuukauden pohdinnan jälkeen tänään tuntui täydelliseltä hetkeltä laittaa yksityisen elinkeinonharjoittajan paperit eteenpäin eli perustin toiminimen. Kaikki tuntuu silti tapahtuneen tosi nopeasti, mutta näin laajalla tukijoukolla oon oppinut muutamissa kuukausissa yrittäjyydestä niin paljon, että toiminimi ei pelota.

Kaupparekisteriltä pitäisi muutaman päivän sisään tulla tieto, saanko yritykselle toivomani nimen. Y-tunnus kuitenkin jo saapui ja pistin sen kunniaksi arvonnankin facebookiin pystyyn. Tuntuu niin huikealta!

Nää on niitä hetkiä, kun vaan tajuaa olevan niiin onnekas ihminen. Mulla on ympärillä uskomattoman rakkaita ihmisiä!

Läheltä ruokaa pakastimeen

8. elokuuta 2017

_MG_9802-2 Kesän alussa kirjoitin realistisen summer bucket listan ja yks niistä kohdista oli marjojen kerääminen pakastimeen. Tää on mulle eka kesä, kun asun vakituisesti omassa kodissa (viime kesä meni varuskunnassa), joten ajattelin hyödyntää tän mahollisuuden.

Meiän vuokrakämpässä on iso pakastin ja jääkaappi, joten tilanpuutetta ei oo tiedossa. Päätin tukea kesätyöläisiä ja käydä ostamassa 4 kilon mansikkalaatikon kaupan edestä. Suurimman osan perkassin ja paloittelin pakastimeen. Oon kuullut, että tilaa ei vie niin paljon jos soseuttaa mansikat. Meillä kun tilaa on reilusti, näin paloittelun hyvänä vaihtoehtona. Äidin tavasta poiketen ripottelin päälle vähän sokeria, sillä se kuulemma säilyttää mansikoissa c-vitamiinin sulatuksen jälkeen. Nyt pohdin, ostaisinko vielä yhden laatikon mansikoita pakastimeen, sillä jäiset mansikat on ihan parasta puuron kera!

Mansikoiden lisäksi halusin ehdottomasti pakastimeen mustikoita. Oon todennut itteni hitaaksi kerääjäksi, joten mustikkametällä on käyty nyt valokuvaamisen ohella kahteen kertaan ja pakastimeen on saatu vasta kolme litraa mustikoita. Tarkoituksena ois käydä keräämässä vielä lisää, sillä mustikat on tajuttoman hyviä niin puurossa, mustikkapiirakassa kuin vaikka pirtelössä.
_MG_9799-2
Toiveena olisi, että syksyllä mulla olisi jääkaapissa myös itse tehtyä marja- ja omenamehua. Omenat saan vanhempien omenapuista, mutta viinimarjoja en oo toistaiseksi vielä löytynyt. Pitää alkaa lähisuku käymään läpi, kenen marjapuskat saan käydä tyhjentämässä!

Musta on ihanaa, että Suomen luonto on niin monipuolinen ja sieltä saa vaikka mitä ruokapöytään. Ensi vuodelle olisi toiveena, että oppisin tunnistamaan perussieniä niin, että tieto on varmaa. Sieniä en ole ikinä pahemmin syönyt, mutta harvoina kertoina oon tykännyt ja niitä vois huomattavasti enemmän hyödyntää!

Aina ei pakosti huomaa, miten paljon joka miehen oikeus mahdollistaa. Kun sen oppii muistamaan, saa aika paljon ruokaa läheltä ja keräämisen vaivalla!

Kuka on Hennamaista?

6. elokuuta 2017

IMG_9446
Blogista ei löydy oikein kunnon esittelypostausta ittestäni, joten tässä se tulee.

Oon Henna, 20-vuotias. Oon avopuoliso, kahden kissan omistaja, inttileski, työntekijä. Teen tällä hetkellä töitä kesätoimittajana, toimin kauppakeskuksessa myyjänä sekä valokuvaan.

Asun rivitalokaksiossa, jossa on 61 neliötä. Oon asunut pian kaksi vuotta yhdessä puolison kanssa ja vasta nyt ollaan lähdetty sisustamaan kotia meidän näköiseksi.

Tykkään todella paljon matkustaa ja yleensä mulla on aina suunnitteilla tulevaisuudelle jokin ulkomaanmatka. Armeijan ajaksi matkustelu jäi, mutta tälle vuodelle on yksi matka kuitenkin tiedossa! Lisäksi valokuvaaminen ja diy-jutut on suurta herkkua. Pidän kierrättämisestä ja tykkään tehdä asioita itse. Mulle on tärkeetä, että teen eettisiä ja ekologisia päätöksiä, sillä luonto ja puhtaus on itselle tärkeitä asioita.
IMG_9452
Oon kevään 2016 ylioppilas ja lähdin siitä suoraan suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Sen piti olla ittelle välivuosi, mutta vuoden aikana muutuin niin paljon, että arvot ja haaveet muuttuivat. Niinpä päädyin opiskelun sijasta lähtemään töihin. Joku voisi nähdä, että viettäisin toista välivuotta, mutta itselle tää on enemmänkin nykyinen elämäntilanne ja olen työntekijä, en elä välivuosissa. Tulevaisuuden suunnitelmat alkaa pikkuhiljaa muodostumaan, mutta niistä aion kertoa, kun oikea aika tulee.

Mulla on kuus sisarusta ja oon täti kolmelle. Lisäksi multa löytyy kaksi kummilasta. Myös puolisollani on kuusi sisarusta, joten perhe on meille kyllä ehdottoman tärkeä. Ollaan totuttu siihen, että ympäri vuoden on eri juhlia ja koteja, missä käydä.
IMG_9451
Suomalaisuus ja luonto on mulle tärkeitä asioita ja haluan niiden näkyvän varsinkin kuvissa. Haluaisin ihmisten huomaavan, miten monipuolinen ja kaunis meidän maa on. Moni lähtee kauas ettimään uusia kokemuksia, kun niitä saattaisi löytyä vaikkapa naapuripaikkakunnalta. Siksi kuvaan paljon lähialueilla, että ihmiset avaisivat silmänsä sille kauneudelle. Kuvia pystyy seuraamaan esimerkiksi facebookista [klik].

Mä oon kaikessa mukana -ihminen. Lyhyen elämäni aikana oon ollut yläaste- ja lukioajan aina oppilaskunnan hallituksessa, kuuluin nuorisovaltuustoon, oon ollut Keskipiste-leaderissä ja nyt Rieskaleaderissä. Nyt oon myös NVK Local Ylivieskan vetäjänä ja tarkoitus olisi lähteä vapaaehtoisesti paikalliseen Tuokiotupaan, mikä järjestää tapahtumia pääsääntöisesti vanhuksille. Musta on ihanaa olla mukana hyvää tarkoittavissa järjestöissä ja yhdistyksissä :-)

Uusin ostos: Fujifilm instax mini 8

1. elokuuta 2017

_MG_9018-2 Mä oon jo parin vuoden ajan haaveillut polaroidkamerasta, mutten halunnut ostaa parinsadan kameraa, sillä tarve polaroidille ei olisi niin suuri. Eilen näin pitkästä aikaa ystäviä ja käytiin kiertelemässä kauppoja, kun Fujifilmin instax mini 8 tuli edulliseen hintaan vastaan. Tuntu kuin kohtalolta enkä jäänyt miettimään vaan kiikutin kameran kassan kautta kotia.

Siitä lähtien, kun oon Villen kanssa aloittanut seurustelun, oon toivonut, että saatais valokuva-albumiin kuvia vuosien varrelta talteen. Aluks se toimi, mutta kuvien tilaaminen osottautui isommaks kompastuskiveks kuin oletin - kuvia ei kannattaisi tilata vain paria kerralla vaan isompana satsina. Niinpä niiden kuvien tilaaminen unohtui. Polaroidkamera on pelastus tähän, sillä kuva tulee ulos heti!

Kävin ostamassa ihanan valokuva-albumin, johon aion teipata polaroidkuvat. Lähitulevaisuudessa kuvia tulisi albumiin ainakin Villen sotilasvalasta. Myöhemmin albumia on kiva selata, sillä kuva kertoo oikeasti sen tilanteen, koska napin painalluksen jälkeen kuvaa ei voi peruuttaa.
RAXI7371-2
Mä oon enemmän kuin tyytyväinen tähän ostokseen ja tää tulee varmasti tulevaisuudessa käyttöön matkustellessa sekä isompien merkkipäivien yhteydessä. Toki kuvia voi ottaa muuhunkin tarkoitukseen kuin itse valokuva-albumiin :-)

Hauskinta on, että tänään otin ylempänä olevan kuvan ekana testikuvana ja vasta kuvan valmistuessa tajusin, että Elenahan näyttää kieltä!

Mä ja mun uskoni

26. heinäkuuta 2017

_MG_7896-2 Useiden vuosien ajan mun uskoni oli isompi ongelma tutuille kuin mulle tai mun läheisille. Mä en oo ikinä jakanut uskoani kenellekään tai saatika tuputtanut sitä. Mä en halua, että mulle sanotaan mun uskovan väärin, koska mä en ajattele muiden tekevän niin myöskään. Usko on useimmille arka aihe, joten ajattelin puhua siitä kerrankin ääneen.

Mä tuun perheestä, jossa lapset on kasvatettu melko vapaasti. Mun vanhemmat anto jokaisen lapsen tehdä omat päätökset elämässä, mutta ovat olleet tukena ja antaneet neuvoja, kun on pyydetty. Ne ei oo tuputtanut eikä kieltäneet, vaikka tietäisivät tulevaisuuden seuraukset. Mun vanhemmat on antanut oppia kantapään kautta.

Mua ei ole kasvatettu ikinä mihinkään uskontoon. Pienenä olin kaverilla yötä, kun hän kysyi, millainen mun iltarukous on. Valehtelin, että meillä on kotona monia, joten luetaan mielummin hänelle opetettu. Todellisuus oli, että meillä ei ollut iltarukousta. Meillä ei oo kotona näkynyt mitään uskontoa muuten kuin meidät on kastettu evankelis-luterilaiseen kirkkoon sekä me ollaan juhlittu niin joulua kuin pääsiäistä. Mä en tiedä mun vanhempien uskoa, enkä tunne sen edes kuuluvan mulle. Mun elämä kuitenkin perustuu uskoon Jumalasta ja se on okei mun vanhemmille ja perheelle.

Yläaste- ja lukioikäisenä kävin melko paljon sunnuntaisin kirkossa. Oon seurakuntanuori ja vielä asuessani vanhemmilla, kävin joka perjantai nuortenillassa. Kun muutin uudelle paikkakunnalle poikaystävän perässä, jäi nuortenillat ja sunnuntain jumalanpalvelukset, sillä en tunne uutta seurakuntaa omana seurakuntana. Jos käyn vanhempieni luona, saatan vierailla aiemmassa seurakunnassa, koska se tuntuu kotiseurakunnalta ja siellä on aina hyvä olla.
_MG_7930-2
Nykyään seurakunnan tapahtumista käyn gospelkeikoilla ja -tapahtumissa. Mä tykkään valokuvata bändejä ja gospelmusiikilla on oma merkityksensä mulle.

Meillä, Villen kaa, kotona ei näy uskonnollisuus. Mulle usko on sisäistä tunnetta siitä, että joku pitää huolen ja on joku, johon turvautua. Mä en näe Jumalaa ihmisenä tai olentona, vaan se on voima siinä missä luontoäitikin. On voima, mikä antaa mulle voimaa ja mikä päättää, miten asiat menee. Tästä päätellen Jeesus ei kuulu mun elämään sellaisessa merkityksessä kuin kristinuskossa. Mä uskon kyllä historiallisesti sellaiseen henkilöön, mutta varmuutta uskonnollisesta osasta mulla ei oo.

Mä uskon kohtaloon ja siihen, että jokaisen polku on päätetty aiemmin. Vaikeina hetkinä luotan, että joku voima kantaa mua, kun mä en jaksa. Sitten ku elämässä menee paremmin, haluan auttaa muita jaksamaan, koska mäkin oon saanut voimaa sillon kun oon tarvinnut.

Tulevaisuudessa mä en aio kasvattaa mun lapsia uskoon. Mulle uskonto on yks arvoista, joten tietenkin se vaikuttaa kasvatustapaan, mutta ei suoranaisesti uskontona. Aion opettaa mun lapsille anteeksiannosta ja että lähimmäisen rakkaudesta. Aion opettaa mun lapset rakastamaan jokaista ja hyväksymään jokainen sellaisena kuin on. Mä haluan mun lasten löytävän oman tien siihen, mitä he haluavat uskoa tai uskovatko ollenkaan.
_MG_7903-2
Joitakin vuosia sitten mun usko oli tosi monelle ihmiselle ongelma, enkä ymmärtänyt sitä silloin enkä nytkään. Mä hyväksyn tasa-arvoisen avioliiton ja mä kannatan feminismiä. Tosi moni olettaa, että jos kuulun kirkkoon, en hyväksy erilaisuutta. Raamatussa on paljon siihen aikaan sidottuja lakipykäliä enkä mä niin idiootti ole, että olettaisin meidän elävän vielä sitä aikaa. Raamattu on siitä mielenkiintoinen kirja, että sitä voi tulkita haluamallaan tavalla. Mä haluan tulkita sitä rakkaudella ja ottaa sieltä talteen ne hyvät neuvot. Esimerkiksi jos lapsi valehtelee vanhemmilleen, on hänet oikeus kivittää. Samalla Raamatussa lukee, että avioliitto on naisen ja miehen välinen pyhä asia. Miksi toista käskyä noudatetaan ja toista ei?

Musta tuntuu, että moni näkee uskonnosta vaan ne ala-asteen oppitunnit Jeesuksesta ja veden muuttamisesta viiniksi. Musta on väärin opettaa lapsille Raamatusta asioita tarinoina, kun asiat pitäisi opettaa yleissivistävästi, miten uskonto vaikuttaa ihmiseen ja kulttuuriin. Mä oon lukenut Raamattua ja meiänkin kulttuurissa on paljon asioita ja sanontoja Raamatusta. Loppujen lopuks minkä tahansa uskonnon pyhä kirja kertoo tärkeimmästä eli lähimmäisen rakkaudesta. En mä välitä mistään Jeesuksen ihme teoista vaan siitä tärkeimmästä pointista.

Mä oon uskossa ja Jumala on mun elämän perusta. En häpeä sitä, vaikka ihmiset vieroksuu kuullessaan tällaisen asian musta. Miten sulla on, tuleeko mieleen heti ennakkoluuloja jos kuulee jonkun olevan uskossa?

Viime aikoina

24. heinäkuuta 2017

_MG_7706-2 Heinäkuu on mennyt multa ihan ohi. Mun elämä on tällä hetkellä melko hektistä eikä siihen pahemmin kuulu mitään muuta kuin töitä ja kissojen kanssa olemista. Tällä hetkellä mun työvuorot vaihtelee todella paljon, mutta nytkin takana on 72-tuntinen työviikko. Tänään mulla on ekaa kertaa kolmeen viikkoon vapaapäivä ja sen aion kyllä hyödyntää!

Meillä arki on lähtenyt pyörimään melko hyvin kattoen olosuhteita – Ville on nyt kolmatta viikkoa armeijassa ja kissat on tottunut toisiinsa ja saavat toisistaan seuraa sen ajan, kun oon töissä. Nuunuu kasvaa nopeasti ja ollaan opeteltu, mikä on oikein ja mikä ei. Siltikin toinen on käynyt tutkimassa vessanpöntön kahteen otteeseen ja ruokapöydältä häädetään pois kymmeniä kertoja päivässä.

Kesätoimittajan työstä mulla on kolme viikkoa takana ja viisi edessä. Oon päässyt monipuolisesti keikkailemaan ja tapaamaan inspiroivia ja erilaisia ihmisiä. Seuraavasta viidestä viikosta saattanee siis tulla todella opettavaista aikaa :-)
_MG_7710-2
Kodin sisustamiselle kuuluu hyvää. Kävin hakemassa vanhan lipaston, mikä annettiin facebookin roskalavalla ilmaiseksi. Tää olisi tarkoitus entisöidä, sillä tykätään Villen kaa siitä tällaisenaan, mutta kantta täytyy hioa ja yhtä ovista.

Tämmöistä mun arki on vielä elokuun loppuun saakka, jolloin uudet tuulet taas kutsuu!